Loséyan Pasifik : Diférans ant vèrsyon

Di Wikipédja
Contenu supprimé Contenu ajouté
PouLagwiyann (kozman | kontribisyon)
Aucun résumé des modifications
PouLagwiyann (kozman | kontribisyon)
Aucun résumé des modifications
Lign 24 : Lign 24 :


Bò'd lékwatò-a, nou ka routrouvé zonn-an di konvèrjans entèrtropikal ké zalizé-ya don pozisyon-an ka chanjé ké sézon-yan, ki ka jwé roun tré gran ròl asou plivyonmétri di réjyon tropikal-a ké navigasyon maritim-an.
Bò'd lékwatò-a, nou ka routrouvé zonn-an di konvèrjans entèrtropikal ké zalizé-ya don pozisyon-an ka chanjé ké sézon-yan, ki ka jwé roun tré gran ròl asou plivyonmétri di réjyon tropikal-a ké navigasyon maritim-an.

== Listwè ==
[[Fiché:Ortelius_-_Maris_Pacifici_1589.jpg|thumb|Descriptio Maris Pacifici pa Ortelius (1589), oun dé pronmyé kart ki enprimen di loséyan Pasifik-a ; wè osi plannisfè-a di Waldseemüller (1507).]]

Pronmyé Osyéannyen-yan ki dékouvri é péplé zilé-ya di Pasifik i té gen 45 000 lannen té vini an vwélyé.

Osyéannyen-yan ka métrizé dé vwélyé, piròg ké katanmanran ké vwèl ki té ganyen partikilarité-a di pwé roumonté opré di van (di déplasé so kò pa fas o van mé bò'd sègtò-a di koté ki li ka vini). Sa lavantaj tègnik désizif pa rapò o vwélyé ògsidantal, ki rivé byen plita, ki pa té pouvé navigé ki o pòrtan (van-an ki ka vini di sègtò di dèyè ka pousé bato-a), ki té ka pèrmèt yé di èsploré lanmè-a di roun fason sistématik é partikilyèrman éfikas : ki ka pati di roun zilé, ki ka louvwéyé rapidman fas o van asou dé santenn di mayls, yé té ka balé pa di larj lasé roun téritwè byen pli vas ki roun bi vwélyé ki ka trasé roun lign dirèk ki dépendan di dirègsyon-an di van. Osyéannyen-yan ka fini pa dékouvri roun apré ròt dé latòl miniskil jouk o dannyé, o milyé di loséyan Pasifik-a, pli gran-an di monn. Yé ka péplé lantman é ka dévlopé roun kiltir orijinal à chak tizilé ki abité mé ki nouri, kontrèrman o lidé ki rousouvwè, pa dé léchanj ki pèrmannan é dé valò souvan koumin.

=== Ségon Lagèr mondjal ===
==== Jéyochimi ====
An roun mwa an 2007, soulon roun lòbsèrvasyon (Odelle Hadley), 30 000 tonn di partikil di suie rivé an Lanmérik di Nò. Lorijin-an di sa niyaj ka provni pou trwè kar-ya dé popilasyon chinwè ké endjen.

== Lanvironnman ==
=== Fonn ké Flòr ===
Parmi èspésifitè-ya di Pasifik nò-lès ka figiré fèt-a ki li ka abrité òkò tchèk vas résif di zéponj.

=== Problenm anvironnmantal ===
Dé débri plastik di provnans mondjal ka poliyé ansanm-an dé loséyan ; pou sa ki annan loséyan Pasifik-a, yé ka vini notanman di Lazi é dé Létazini.

=== Protègsyon di lanvironnman-an ===
I ka ègzisté dé larèlmantasyon nasyonnal ké entèrnasyonnal, ensi ki diféran klasman di sèrten zonn tèl ki dé lè maren ki protéjé, dé rézèrv di Byosfè, dé Park natirèl maren...


== Nòt ké référans ==
== Nòt ké référans ==

Vèrsyon di 26 sèptanm 2018 à 10:42

Kart di loséyan Pasifik-a.

Loséyan Pasifik sa loséyan ki pli vas-a di glòb térès. Pasifik-a ka fè parti di loséyan mondjal-a é li ka konpòrté Dé loséyan : Pasifik nò-a ké Pasifik sid-a. Pasifik-a ka étann so kò asou roun sirfas di 166 241 700 km2, swé anviron roun tchè di sirfas total-a di Latè-a. Li ka konprann Loséyanni annan so totalité ké tchèk ròt zilé ké larchipèl ki ka fè tradisyonnèlman parti di Lazi (Japon, Filipin, Insulinde). Li sa antouré pa Lazi, Lostrali, Lanmérik ké kontinan Antargtik-a. Lign-an di chanjman di dat ka travèrsé li annan alantou-ya di 180e méridjen.

Jéyografi

Lokalizasyon ké limit

Lilistrasyon-an ki annan ankadré-a di sa artik ka montré loséyan Pasifik-a asou roun plannisfè : Pasifik-a sa partajé an nò ké sid, swivan lékwatò-a. Lòrgannizasyon idrografik entèrnasyonnal (OHI) ka dékoupé loséyan Pasifik an lanmè, gòlf ké détrwè. Limit-ya ki l'OHI ka bay pou loséyan Pasifik nò ké Pasifik sid ka èskli lanmè-ya ki konprann annan chaken di yé.

So kod di lanréjisman nimérik di Lòrgannizasyon idrografik entèrnasyonnal sa « C », é so lidantikasyon annan "Limit dé loséyan é dé lanmè" sa « (57) ké (61) » ; so non fransé annan nonmanklatir-a dé lèspas maritim di Konséy nasyonnal di lenfòrmasyon jéyografik-a sa « Loséyan Pasifik ».

Dèskripsyon

Kart di sentou-a difé di Pasifik.

A annan loséyan Pasifik-a ki ka trouvé yé kò fos-ya ki pli profon-yan di Latè-a, ké dé profondò ki ka dépasé 10 000 mèt annan fos-ya dé Kouril, dé Maryann é dé Filipin. Li ka konpòrté égalman patché résif koralyen don zilé Christmas, ki pli étandou-a ké pli ansyen latòl di monn.

Loséyan Pasifik-a sa parkouri pa plizyò dòrsal ki ka fòrmen pafwè an sirfas dé larchipèl linéyèr. Li ka kontni dé chenn di mon soumaren ki fòrmen pa dé pwen cho, don chenn soumaren Away-Lanprò ké chenn soumaren Louisville.

Li sa antouré pa sentou-a difé é ka konnèt rounlo tranmman di latè. Lòské li ka prodjwi so kò annan loséyan-an, sa dannyé-ya ka provoké dé tsounanmi (ra-di-maré). Ant 1900 é 2004, 796 tsounanmi té òbsèrvé annan loséyan Pasifik-a, é 17 % di yé gen lyé bò di Japon. Oun sant entèrnasyonnal di lalèrt, Pacific Tsunami Warning Center, sa charjé di lòbsèrvasyon-an é di lalèrt-a asou sa fénomenn-yan.

Klimatoloji

Kouché di solé asou loséyan Pasifik-a wè di Èstasyon èspasyal entèrnasyonnal-a ; fòrm karagtéristik-a dé kimilonnimbis sa osi vizib.

Nou ka routrouvé annan Pasifik-a dé sistenm météyorolojik simi-pèrmannan kou antisiklonn-yan di zilé-a di Pak é d'Away ensi ki déprésyon-yan dé Aléousyen ki sa réflè di sirkilasyon atmosférik jénéral-a. So vas basen sa régilyèrman travèrsé pa pli gran nonm-an di siklonn tropikal di tout basen oséyannik-ya. Yé nonmen louragan annan lès-a, tifon annan nò-lwès-a é siklonn annan sid-lwès.

Bò'd lékwatò-a, nou ka routrouvé zonn-an di konvèrjans entèrtropikal ké zalizé-ya don pozisyon-an ka chanjé ké sézon-yan, ki ka jwé roun tré gran ròl asou plivyonmétri di réjyon tropikal-a ké navigasyon maritim-an.

Listwè

Descriptio Maris Pacifici pa Ortelius (1589), oun dé pronmyé kart ki enprimen di loséyan Pasifik-a ; wè osi plannisfè-a di Waldseemüller (1507).

Pronmyé Osyéannyen-yan ki dékouvri é péplé zilé-ya di Pasifik i té gen 45 000 lannen té vini an vwélyé.

Osyéannyen-yan ka métrizé dé vwélyé, piròg ké katanmanran ké vwèl ki té ganyen partikilarité-a di pwé roumonté opré di van (di déplasé so kò pa fas o van mé bò'd sègtò-a di koté ki li ka vini). Sa lavantaj tègnik désizif pa rapò o vwélyé ògsidantal, ki rivé byen plita, ki pa té pouvé navigé ki o pòrtan (van-an ki ka vini di sègtò di dèyè ka pousé bato-a), ki té ka pèrmèt yé di èsploré lanmè-a di roun fason sistématik é partikilyèrman éfikas : ki ka pati di roun zilé, ki ka louvwéyé rapidman fas o van asou dé santenn di mayls, yé té ka balé pa di larj lasé roun téritwè byen pli vas ki roun bi vwélyé ki ka trasé roun lign dirèk ki dépendan di dirègsyon-an di van. Osyéannyen-yan ka fini pa dékouvri roun apré ròt dé latòl miniskil jouk o dannyé, o milyé di loséyan Pasifik-a, pli gran-an di monn. Yé ka péplé lantman é ka dévlopé roun kiltir orijinal à chak tizilé ki abité mé ki nouri, kontrèrman o lidé ki rousouvwè, pa dé léchanj ki pèrmannan é dé valò souvan koumin.

Ségon Lagèr mondjal

Jéyochimi

An roun mwa an 2007, soulon roun lòbsèrvasyon (Odelle Hadley), 30 000 tonn di partikil di suie rivé an Lanmérik di Nò. Lorijin-an di sa niyaj ka provni pou trwè kar-ya dé popilasyon chinwè ké endjen.

Lanvironnman

Fonn ké Flòr

Parmi èspésifitè-ya di Pasifik nò-lès ka figiré fèt-a ki li ka abrité òkò tchèk vas résif di zéponj.

Problenm anvironnmantal

Dé débri plastik di provnans mondjal ka poliyé ansanm-an dé loséyan ; pou sa ki annan loséyan Pasifik-a, yé ka vini notanman di Lazi é dé Létazini.

Protègsyon di lanvironnman-an

I ka ègzisté dé larèlmantasyon nasyonnal ké entèrnasyonnal, ensi ki diféran klasman di sèrten zonn tèl ki dé lè maren ki protéjé, dé rézèrv di Byosfè, dé Park natirèl maren...

Nòt ké référans

Wè osi