Grenn

Di Wikipédja
Trwa variété di grenn di lanti ki kiltivé.
Sèrten zannimo (gélenngé, pik, etc.) ka pédi dé grenn é frwi andan latè, annan lapo pyébwa-a oben annan bwa ki mouri koté li ké jèrmé pli fasilman
Oun kapsil di kokéliko ké so miltip grenn.

Annan sik-a di lavi-a dé « plant ké grenn », ki aplé èspèrmatofit, 'grenn-an sa èstriktir ki ka kontni é protéjé anbriyon véjétal-a. Li sa souvan kontni annan roun frwi ki ka pèrmèt so diséminasyon.

Grenn-an ka pèrmèt ensi à plant-a d'échapé o kondisyon di roun milyé ki divini òstil swé an élwagnan so kò, swé an atandan routour-a di sirkonstans favorab.

Yé ka provini di roun transfòrmasyon di ovil-a ki fékondé. Di sa fè, li sa konpozé an menm tan di parti ki provini di èsporofit matèrnèl (anvlop-ya di grenn-an), di gamétofit (tisou-ya di rézèrv di grenn-an) é di èsporofit di jénérasyon swivant : anbriyon-an.

Nòt ké référans[chanjé | Chanjé wikikod]

Wè osi[chanjé | Chanjé wikikod]