Pwen (jéométri)

Di Wikipédja

An jéyométri, oun pwen sa pli piti éléman konstititif di lèspas jéyométri-a, a-pou-di roun lyé osen dikèl nou pa pouvé distengé pyès ròt lyé ki li-menm.

An jéyométri éklidjenn élémantèr[chanjé | Chanjé wikikod]

Pwen-an, soulon Éklid, sa sa ki pa gen pyès parti. Nou pouvé osi di pli senpman ki roun pwen pa ka dézigné oun lòbjè mè oun anplasman. I gen donk pyès dimansyon, longò, larjò, épésò, volim oben lè. So sèl karaktéristik sa so pozisyon. Nou ka di pafwè ki li sa « enfiniman piti ». Tout figi-ya di plan é di lèspas-a sa konstitchwé di ansanm di pwen.

Pwen-an ki sa konsidéré kou inik éléman komen-an ké Dé drèt ki sékant, nou ka rouprézanté abitchwèlman pwen-an pa roun krwa (entèrsèksyon di Dé piti sègman) plito ki pa glif di menm non.

Nòt ké référans[chanjé | Chanjé wikikod]

Wè osi[chanjé | Chanjé wikikod]