Monarchi

Di Wikipédja

Monarchi-a (di grèk mono « sèl », arke« pouvwar » : « pouvwar di roun sèl ») sa roun sistenm politik koté inité-a di pouvwar sa senbolizé pa roun sèl moun, aplé « monark ». Li sa ni nésésèrman oun royalté, ni nésésèrman éréditèr : i toujou ègzisté dé monarchi élèktiv, pa lègzanp rwa-ya koté golwa-ya, oben dog-ya annan répiblik-a di Véniz. Soulon définisyon-an di Montesquieu, oun monarchi ka défini so kò pa gouvèlman absoli-a di roun sèl, mè sa pouvwar sa limité par dé lalwa.

Monarchi-a sa dit monarchi konstitisyonèl lòské pouvwar-ya di monark sa défini pa roun konstitisyon ékrit ki ka fiksé dé lalwa fondamantal ki ka prévwayé oun séparasyon dé pouvwar. Li sa souvan admèt, lòské Léta-a sa ménasé pas roun lagèr étranjèr oben sivil, ki roun lalwa marsyal ka bay li provizwarman tout pouvwar-ya : monarchi-a ka divini alò, o sans antik, oun diktatir (kou té ka ègzèrsé konsil-ya oben jénéral romen-yan an ka di grav problenm).

Nòt ké référans[chanjé | Chanjé wikikod]

Wè osi[chanjé | Chanjé wikikod]